sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Helsinki City Run -Check!

Moikka!

Asiahan on nyt sillä lailla, että MIÄ JUOKSIN PUOLIMARATONIN!!!!!! Hitinvitit sentään MIÄ TEIN SEN!!!!!!JEEEEEEEEEEEEEEEEE!!!!!!
Mulla on nyt niiiiin hyvä fiilis! Vielä 2 päivää sitten tilanne näytti vakavasti siltä, että mun juoksusta ei tule yhtään mitään. Kun nilkkaongelma oli hoidettu, niin torstaina iltapäivästä mun alaselkä rupes kettuilemaan ja iltaa kohti kipeytyi entisestään. Kipu koveni ja painoi kumaraan. Selkä oli niin hiton kipeä että liikkuminen ylipäätään oli vaikeeta, ajatus juoksemisesta...ei ei ei. No, laitoin illalla viestiä jälleen Teemulle, että APUA, nyt prakaa selkä! :( Teemu laitto viestiä, että tuu Huumalle pe klo 15. Sit ei autanut muuta kuin syödä kipulääkettä, relaksanttia, voltaren geeliä selkään, villasukat jalkaan ja villaa vyötärölle. Ja toivoa että ihme tapahtuisi. Kävin pe aamuna arvauskeskuksessakin hakemassa lisää lääkettä, akuuttiaikaa fyssarille ei ollut. Lääkäri vaan voivotteli ja sanoi että itse tiedän kannattaako seuraavana päivänä juosta. Kumma lääkäri kun ei osannut taikoa kipua pois ;) Sit vaan odottelin että kello tulis kolme.
Ja tulihan se, kolmelta kurvasin Huuman pihaan. Pieni kartoitus kipualueesta ja  mars hierontapöydälle. Mulla oli ilmeisen jumissa pakaralihakset ja niitä sitten työstettiin. Se sattu niin perkeleesti, että mun piti karjua ja kiroilla. Olis tehny mieli lyödä Teemua. Mut sit koitin vaan keskittyä hengittämiseen ja rentoutua. Helpommin sanottu kuin tehty. Myös selkä sai vastaavan käsittelyn ja lopuksi vielä teipit. Olin aivan pyörryksissä. Mutta pahin terä kivusta oli kadonnut!!! Ihan huikeeta! Ensimmäinen toivonpilkahdus siitä että pääsisin sittenkin juoksemaan! Koko kevät on tähdätty tähän ja nyt se oli vaarassa mennä mönkään. Voitte varmaan kuvitella fiiliksen. Päätin odottaa seuraavaan aamuun ennenkuin teen päätöksen, lähdenkö juoksemaan vai kannustamaan.
Ja aamulla heräsin ILMAN KIPUJA! JEEEEEEEEEE!!!!


Tälle tyypille oon ikuisesti kiitollinen!!

Tämmöstä settiä selkäpuolelle :)
Kymmenen maissa aamulla startattiin kohti pääkaupunkiseutua. Kaveri oli hakenut meidän lähtönumerot ja paidat ja ajanotto-chipit meille jo edellisenä päivänä, joten varsinaista hoppua ei ollut, mutta haluttiin ajoissa pelipaikoille ja mulla oli treffit mun entisen työparini ja hyvän ystäväni Sirkkiksen kanssa. Ja meillä oli yks kyytiläinen (Kapa) jonka piti vielä hakea omat kamat kisahallilta. Oli tarkoitus käydä jossain syömässäkin kun meidän lähtö oli vasta toisiks viiminen 16.25.
Olin jo pari päivää aikasemmin aloittanut nestetankkauksen ja kummempaa tankkausta en sitten tehnytkään. Hiilaripainotteinen ruokavalio edellisenä päivänä, ei muuta. Piti tietty pysähtyä jo Kuninkaantielle pissalle. Ja perillä pissatti taas. Tankkaus siis toimi, ehkä liiankin hyvin!
Riku on nyt jonkun aikaa vältellyt gluteiinia, ja siitä tulikin vähän ongelmaa ruokapaikkaa etsiessä. Sit sanoin että käydään Kampin K-marketissa, koska siellä myydään kaikkea. On tuoretiskiä ja kaikkea spetsiaaliruokia. Ja löytyhän sieltä jokaiselle jotain "gourmeeta"..Me otettiin Kapan kans makaronilaatikkoa ja Riku perunamuussia ja lihapullia! :D

Mmmmm..maistuis varmaan sullekin!

Kolmen tähden päivällinen..
(HUOM: Karkit ostettiin johonkin turvakoti-keräykseen. )

Kiva miljöö meidän "ravintolassa"..(toisella puolella about 10 kassaa, asiakkaineen..)
No kun kuvut oli ravittu, treffattiin Sirkkis ja käytiin kahvittelemassa Lasipalatsin kahvilassa (join 0,5l soodaa) ja sain mun uuden hienon hupparin Lontoosta Sirkkiksen tyttäreltä Kaisalta (Mum on the run-blogi)
joka on siis upea, liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin hurahtanut kolmen lapsen äiti ja PT, mun idoli <3 Ei tullut kuvaa musta huppari päällä mut hieno se on ja takana teksti:


Sieltä sitten lähdettiin valumaan kohti Stadionia. Taivas oli revennyt ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Jännitys kipristeli vatsaa..Käytiin hörppimässä urheilujuomaa ja ostin pari energiapatukkaa, joista söin toisen. Aikaa juoksuun oli reilu tunti ja kierreltiin aluetta ja hetki istahdettiin aurinkoiselle rinteelle ja fiilisteltiin. Mun juoksukamu Anna oli myös miehensä Antin kanssa tulossa juoksemaan, mut olivat aikaisemmassa lähtöryhmässä eikä keretty näkemään ennen niiden lähtöä. Meillä ei ollut mitään käsitystä, missä varsinainen lähtöpaikka sijaitsi, ja se ei ollutkaan "ihan kulman takana" Stadikasta! Vaihdettin juoksukamat ja vietiin tavarat säilytykseen. Punnitsin pitkään siinä pitkähihaisen ja lyhythihaisen välillä ja päädyin juoksemaan HCR-paidassa, joka on muutes tosi kivan värinen! (Varsinkin Rikusta)

Happy-husband-selfie :D

Matkalla lähtöpaikalle aurinko meni pilveen ja tuli hiton kylmä. Kirosin siinä sitten vaatevalintaani, kun odoteltiin omaa lähtövuoroa. Mutta jo ekan kilsan jälkeen totesin valinnan olleen oikea, koska lämminhän siinä äkkiä tuli! Ekat kilsat oli sellaista köpöttelyä, mutta pikku hiljaa vauhti kasvoi ja alkoi tulla väljyyttä. Eka juomapiste oli 4km jälkeen ja nappasin pari kulausta urheilujuomaa vaan suun kostukkeeksi. Riku oli ostanut uudet juoksusukat just ennen juoksua ja ne olikin sit ihan huonot, meni jotenkin rullalle koko ajan, joten niitä sitten piti nykiä joka juomapisteellä.
Juoksu rullasi mukavasti ja ohiteltiin aika paljon porukkaa, oikeastaan koko matkan. Kilometrit meni vauhdilla ja missään vaiheessa ei tullut tunnetta että "tää ei lopu ikinä", päin vastoin, ennemmin oli tunne että "oho, 15km jo takana, enää 6km edessä!". Kivasti oli porukkaa teiden varsilla kannustamassa. Oli ihan mahtava fiilis juosta, kun paikat oli kunnossa ja energiaa riitti. Tuntui just siltä että kevään treenit on menneet nappiin tätä juoksua ajatellen. 
Meillä ei ollut minkäänlaista aikatavoitetta ja pysähdyttiin jokaisella juomapisteellä juomaan jasuoristamaansukkaa. Eikä hoppuiltu. Juostiin toisiks viimisessä ryhmässä jossa aikatavoite oli 2h30min. Nyt näin jälkeenpäin ajateltuna voisin kuvitella että vauhti olis ollut pikkasen reippaampi, jos oltais juostu "nopeammassa" ryhmässä. En tiedä. No joka tapauksessa, kilometrit taittuivat mukavasti ja äkkiä 20km oli täynnä ja Stadikan kuulutukset jo kaikuivat lähellä! Mulle tuli joku tunneryöppy ja kävi itkettää ihan hirveesti. Iho meni kananlihalle ja ihan mieletön tunnelataus meni läpi kropan! Tässä minä juoksen kohti maalia, koko kevään "töitä" paiskineena, suuren elämänmuutoksen tehneenä, hymy huulillani, elämäni kunnossa ja oma rakas rinnalla <3 mikä pakahduttava tunne!!! Olin toki ihan poikki ja Rikun juttuihin vastasin enää "en tiiä" ja "nii", koska keskitin kaiken energiani juoksemiseen. Ja ihmekös tuo, viimeinen kilometri oli koko lenkin toiseksi nopein (05.49), ja sekunnin hitaampi kuin nopein kilometri (5km ja 14km 05.48). Vauhti oli siis tasainen koko matkan, kaks ekaa kilsaa hitaimmat, mutta sen jälkeen pysyi tasaisena, eikä hidastunut loppua kohden yhtään :)
Oltiin ostettu energiageelit henkiseksi tueksi mukaan ja uskalsin napata omastani puolet 18km kohdalla juomapisteellä. En sit tiedä, oliks siitä apua. Ehkä enemmän korvien välille. Mut vatsaan ei käynyt millään tavalla! Ja sit me juostiin Stadionille, mikä fiilis!!! Maaliin juostiin käsi kädessä <3 Miten upea juoksu Rikulta, joka kävi lenkillä about 4 kertaa ennen tätä! Hyvä me!! Aika 02:10:23 !


<3
Stadionilta poistuessamme meistä napattiin kuva (niin kun matkan varrellakin) ja ne on nähtävissä maanantaista alkaen HCR:n nettisivuilla. Siitä siirryttin hakeman evästä, ja kyllä siinä kohtaa hiukoikin ihan mukavasti!! Ja sieltähän sai vaikka mitä! Banaania, ruisleipää, sipsejä, myslipatukkaa, jukurttijuomaa, Elovena välipalajuomaa, vissyä..Meillä oli palkkarit repussa varttumassa ja ne vedettiin ihan heti kärkeen. Äkkiä vaihdoin kuivan paidan ylle (ja uuden ihanan hupparini) koska ilma oli jo tosi viileä ja alkoi tihuttaa vettäkin. Auto me oltiin jätetty Kallioon, mun entisen kotitalon takapihalle :) hypättiin ratikkaan ja huristeltiin Kurviin. Autossa mulla odotti Ainot. Ahhh, tilaa varpaille ja tarkistin damaget. Kaks rakkulaa, molempien jalkojen keskimmästen varpaiden syrjässä. Samassa kohtaa!


Autossa tuli hetkeksi huono olo, mutta tasaantui kun mussutin kaikkia eväitä siinä. Pysähdyttiin huoltikselle öljy ostoksille ja mukaan tarttui lisää evästä:

Mieluummin överit ku vajarit..

Takapenkillä oli vähän toisenlaiset eväät:

Luukari.
Kotona odotti mummo ja kaksi pirteää pikku Kotolaa <3 Mukulat untenmaille, sit suihkuun ja sohvannurkkaan mussuttamaan lisää eväitä ja Euroviisut.

Viisuvarpaat.

 Siinä oli huikea päivä paketissa. Tipahdettiin molemmat sohvalle kesken viisujen! 

Nyt sit mietin et "mitäs sit?". Taas on yks tavoite saavutettu, olen jälleen ylittänyt itseni. :) Sen voin sanoa, että ton matkan tuplaaminen ei ole käynyt mielessä. Vielä. ;) Nyt hetki fiilistellään tätä ja palaudutaan urakasta. Voin kertoa että tänään mun kävelytyyli on herättänyt hilpeyttä. Jalat on sellaset puupökkelöt ja oikea nilkka vähän vihoittelee. Tällä kertaa ulkosyrjästä. No, tänään vähän kehonhuoltoa ennen nukkumaanmenoa, eiköhän se tästä. Ihana äitienpäivä takana, napa raikaa herkuista! Huomenna "takas ruotuun". Nyt läppäri kii ja rullailemaan lihaksia. Auts. 

See you later! <3








7 kommenttia:

  1. Upeeta että pääsit juoksemaan ja loistava aika <3

    VastaaPoista
  2. Puolimartontiimin seuraava etappi?Makaroonilaatikot napaan ja menoksi
    http://www.rantamaraton.fi

    VastaaPoista
  3. Oi Mia niin hienoa, onnea vielä upeesta saavutuksesta <3!!! Mulla tuli kylmät väristykset ja tippa linssiin kun luin tän :)

    VastaaPoista
  4. Hienoa Mia, sä teit sen mihin oot koko kevään tähdännyt! Oon niin ylpeä susta, meidän haastekuningatar! =)

    VastaaPoista
  5. Upeeta Mia, siä teit sen! Siä oot rok!

    VastaaPoista
  6. Vautsi, Mia! Huima suoritus! Vielä jonakin päivänä otan susta kyllä mallia :)

    VastaaPoista