torstai 20. maaliskuuta 2014

Mielitekoja ja mielenhallintaa

Moikka!

Mites tää blogin kirjotus ei tuu enää ku "Manulle illallinen". Kyl mulla päivän mittaan herää ajatuksia, mut iltaisin oon ollut niin väsy etten oo jaksanut avata konetta. Mun piti siitä ekasta Fustra-tunnista kirjoittaa, mut se meni jotenkin niin intensiivisesti keskittyessä, että unohdettiin ottaa yhtään kuvaa. Mut ens viikolla sit :)
Mut sen verran voin siitä nyt näin ekan kerran jälkeen kertoa, että se on todella vaikeaa ja raskasta. Siinä pinnistellessä ja puhistessa mieleen tuli että mitä hittoo miä oon viimiset 6-7 viikkoa tehnyt kun tää on näin vaikeeta. Ja rankkaa. Mut Mira lohdutti että se on ihan perussettii ja että se että mulla vähän päässä pimeni ja kädet puutui ja pyörrytteli - se on kaikki ihan normaalia aluksi. Klikkaa tästä niin saat pienen infon, mitä Fustra on.
Alkulämmittelyn olin aloittanut juoksumatolla, mutta siitä siirryttiin Miran saavuttua Crosstrainerille. Fustratyyliin siinä tallataan niin että kantapäät ei nouse "polkimilta", kädet pysyy paikallaan, olkapäät alas ja taakse, hyvä ryhti ja menoks. Mun ensimmäinen ajatus joka ikisen liikkeen kohdalla on "kramppi". Sun pitää jännittää keskivartalon lihakset koko ajan. Ja mitä Mia silloin tekee? -> pidättää hengitystä. Mitä sitten tapahtuu -> pyörryttää ja pimenee. :D Mulla on niiiiiiiiiiiiiiin paljon opittavaa vielä, vähän yritää tulla toivoton olo, mutta kyllä tässä on muissakin asioissa kehittynyt, niin miksei sitten tässäkin. Ens viikolla me Fustrataan kahteen otteeseen.
Ulkopuolisen silmin (Huumassa Fustrataan paljon!) liikkeet ei näytä juurikaan miltään, ei ainakaan rankoilta. Mutta kun itse hyppää puikkoihin..AuAUAu. Tunnin jälkeen mun kroppa oli kuin mankelin läpi käynyt ja nyt kahden päivän jälkeen lihaksissa tuntuu yhä. Että tehokasta se ainakin on! Etenkin yläselkä-hartia seutu on kipeä. Mun täytyy tehä hitokseen hommia koska mulla on paha tapa aina nostaa hartiat korviin monessa liikkeessä ja tässä täytyy hallita -no koko kroppa, koko ajan. Ja helposti käy niin että ku tiukkaat yhden paikan, toinen löpsähtää. Ja sit jos koko setti on hallinnassa, unohtuu hengitys. Oumaikaad. Mira parka, sulla on vielä paaaljon työstettävää..
Sit mun joku reisilihassysteemi on ihan jotenkin lukkojumissa että sen avaaminen on ensiarvoisen tärkeetä mun juoksun kannalta. Eli sitäkin työstetään oikein tosissaan. Kerroinkin teille aikasemmin täällä mun ekasta saunajoogasta lyhyesti ja että tälle kankikropalle siitä olis varmasti hyötyä. Mira olikin bongannut mun heikkoudet sieltä jo. Nyt tää ongelma poistetaan Fustralla :)
Mut Fustrasta lisää ens viikolla!

Eilen pidin ihan rehelisen huilipäivän kaikesta liikunnasta ja kävin "pokkaamassa" mun palkintokassin Kotkan Body Stockista, kiitos Ville! Sit mun rakas aviomieheni halusi ostaa mulle uudet housut, nimittäin kaikki mun kaapin perukoilta kaivetut vanhat farkut roikkuu mun päällä. Siis ne farkut jotka oli siellä kaapin perukoilla koska ne oli mulle pieniä. Ja painelinkin suoraan Kotkan Vero Modaan ja siellä ihana Lissu nappas mulle heti monta paria sovituskoppiin. Kauhistelin ensin Lissun kokovalintoja, mutta niinhän se vain oli että kaksi kokoa pienemmät byysat miä nykäisin jalkaani!! Eli käytännössä tarkoitti 29/32(30) on nyt 27/30!! Kokeilin jopa vielä yhtä kokoa pienempiä mut niistä tuli se surullinen ydinpilvi vyötärölle, josta siis olen jo päässyt enimmäkseen eroon. Eli liian pienet, mutta meni päälle ja kiinni kuitenkin. Uskomatonta. Farkut jäi toistaseksi vielä saamatta mukaan, kun sitä mun pituutta tulee kauppaan vasta myöhemmin tällä viikolla. Silti. Ihan mahtava fiilis, ja pitkästä aikaa sovituskoppivisiitti jossa ei ahdistanut tipan tippaa, päin vastoin! JES!!!! Mulla on tosi hyvä olla tän kokoisenakin, eikä mulla ole tarkoituskaan ahtautua XS/S koon vaatteisiin. Pääasia on mulle se ettei mitään pursuile ja tursuile :)
Siitä suoraan istahdettiin Arnoldsin pöytään ja muu perhe mussutti ihanat munkit ja miä hörppäsin vaan sumpit. Ei harmittanut yhtään, eikä tehnyt mielikään. Mielessäni vaan ajattelin että ei tähän pisteeseen munkkeja syömällä päästy, joten..
Mutta. Miä oon nyt useamman kerran bongannut Prisman jätskilaarissa (matkalla mansikkamurskelaarille) uuden Pantteri-tuutin ja oon aatellu et joskus miä vielä ostan tollasen. Ja kuulkaas se joskus oli tänään. Ja voi hyväjumalaherranpieksutoumaikaad SE OLI TAIVAALLISTA!!!! En tiedä, et maistuuks kaikki "hyvä" ihan superupeenmahtavalta vaan siks kun niitä syö harvoin, vai onks kohdalle nyt vaan sattunut erityisen superupeita herkkuja?!




Aurinko paistaa, linnut laulaa, minä olen onnellinen!






4 kommenttia:

  1. Kyselin mun kavereiltakin tosta leuanvetohommasta, niin ei nekään kuulemma roiku tangossa lähtötilanteessa. Eikä mun mielestä naisten tarvikaan :D

    Ihanaa lueskella sun edistymisestä täällä blogissa. Ja kiitti kun käyt munkin hajatuksia kommentoimassa - siitä saa motivaatiota jatkaa ko. toimintaa :)

    Tsemei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ktellaan sitä rokkumisversiota jossain hamassa tulevaisuudessa. Olishan se aika kova vetää silleekin ;)

      Poista
  2. Hei siis ihan ekaksi kysymys: Onko Vero Modassakin farkkuja, joiden pituus on 30 tuumaa?? Oon ostanu aina omani Espritistä, koska luulin, et niin lyhyitä puntteja ei muualta saa. Ennen on kyllä mun mielestä ollut toi 32 lyhin. Mut oispa kiva, jos jostain muualtakin vois farkut seuraavan kerran ostaa.

    Ja toi tuutti näytti taivaalliselta. Ehkä mäkin ens viikonloppuna maistan tollasen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo oli siellä.Nää on ONLYn farkut!
      Mun pitää pyytää koht provikkaa Pantterijätskistä kun oon koukuttanu siihen jo niin monta! ;)

      Poista