perjantai 7. helmikuuta 2014

Check Point

Moi!
Uskomatonta kyllä, haasteviikko nro.2 alkaa olemaan loppumetreillä! Mun jatkuva hehkutus ja innostus varmaan jo ärsyttää joitakin, mutta ei voi mitään. On niin mahtavaa olla mukana tässä! Mulla on ihana tiimi mun takana puskemassa minua kohti mun tavoitteita. I'm such a lucky girl!

Tänään Tea soitteli ja kysyi miten uuden ruokavalion noudattaminen on sujunut ja kuinka hyvin olen pystynyt omaksumaan sen osaksi mun arkea. Ja hyvinhän se on sujunut, vaikka mun uusi vaaka lakkasi eilen toimimasta, (kuten joku facebookissa ehti jo varoittaakin, juuri samasta aparaatista..) Ruokien punnitseminen sujuu eikä häiritse ollenkaan. Eikä siten tarvitse miettiä, menikö nyt määrät ihan oikein. (Paitsi nyt ennenkuin saan uuden vaa'an..) Olen jo todennut, että ilman vaakaa söisin aivan takuu varmasti liian vähän. Ainoat ongelmat joihin törmään välillä on ehtiä syömään..Että olisi tarpeeksi "tankannut" ennen treeniä, ja hypoxia, mutta ei kuitenkaan juuri ennen niitä. Ja ettei yksikään ateria jäisi välistä. Koska sen huomaa HETI jos on syönyt huonosti, treeniä ei jaksa samalla teholla ja kroppa väsyy nopeammin. Täytyy vaan ennakoida paremmin ja etsiä se aika ruokailulle!

Vähän kivempi vaihtoehto makaronilaatikolle ketsupilla :D

Tänään olin sopinut "salitreffit" Caritan kanssa, ennen venyttelytuntia. Ja kun kaksi hiljaista ja ujoa typyä kohtaa salilla, meinaa itse treenaamisesta tulla sivuseikka, kun piti mm.vaihtaa kuulumiset ja tarkastella yhdessä miten kropat ovat alkaneet muuttua:

Mirkut pullistelee

Mutta kunnialla vedettin omat treenit alusta loppuun ja iloksemme PT Ville hyöri jo paikalla ja tarkkaili miten sujuu. Sit moikattiin Maikkua, ni ei romahettu ja Pauliinakin bongattiin :) Niin ja Tea. Meidän tyypit! Enpä olis jokin aika uskonut sanovani että salitreeni on KIVAA! Mulla kävi sama juttu juoksun kanssa aikoinaan. Pidin juoksijoita ihan hulluina, kuka nyt jaksaa jolkotella kilometrikaupalla yksin pitkin maita ja mantuja? Kunnes yksi ystävä yllytti kokeilemaan, raahasi kerta toisensa jälkeen pururadalle ja siitä se sitten lähti. Uskomaton tunne juosta 10km hengästymättä henkihieveriin, rupatellen mukavia samalla .Tykkään molemmista siksikin koska ne eivät sido tiettyyn päivään tai kellonaikaan, voin harrastaa aina kun ehdin! (Ei tekosyitä ;))

Salilta siirryttiin "laiturille" venyttelemään Villen kanssa. Käytiin läpi aikaisemmin saadut ohjeet ja etsittiin vaihtoehtoja liikkeille jos ei saatu tuntumaan oikeissa paikoissa. Oli kyllä tosi hyvä idea käydä ne läpi, koska mulla ainakin oli korjattavaa monessakin asennossa! 





Väsyneet levottomat mutta onnelliset hysteeriset  treenaajat kikattelijat.

Sitten yks iso harmituksen aihe :( mun se typerä vatsalihas joka kipeytyi alkuviikosta, on edelleen kipeä ja on mahdotonta tehdä oikeastaan mitään vatsalihasliikkeitä, joten niihin nyt täysi stoppi ja annetaan toipumisaikaa. Harmittaa ihan hitoksee. Se on just mun "ongelma-aluetta" jota yritetään muokata. Katottiin nyt Villen kanssa uudet liikkeet niiden tilalle. Ensiviikolla muutenkin saadaan Villeltä uudet treeniohjelmat, joten toivotaan että vatsalihakset toipuu PIAN.

Tälläistä tänään <3 huomenna palautumista Hypoxin voimin :) Ihanaa viikonloppua kaikille ja KIITOS tsemppauksesta ja kun jaksatte lukea näitä mun jorinoita <3







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti