tiistai 18. helmikuuta 2014

Värikylpyä ja Kuplintaa

Heippa!

Heti alkuun voin kertoa että tää päivä lähti käyntiin paljon mukavammin, onneksi noita huonoja toivonettenolisiherännyt päiviä sattuu mun kohdalle aika harvoin. Inhoan jatkuvaa marinaa ja valitusta kaikesta ja koko ajan ja en kestä itseänikään kun olen sillä tuulella. Huh.

Tänään meillä oli tavalliseen tapaan kuitenkin kiire aamu, sillä esikoinen piti viedä kerhoon 10min aikaisemmin, koska olivat lähdössä teatteriretkelle. Takaraivossa jyskytti "bussiEIodotabussiEIodota" ja ehdittiinhän me! Oltiin viimeisiä mutta EHDITTIIN!

Sieltä suuntasimme pienen poikani kanssa kohti Vellamoa jossa meitä odotti taidenäyttely ja värikylpy :)

Värikylpy lyhyesti: "Vauvojen/taaperoiden värikylpy on säännöllinen ja johdonmukainen värin kokemuksellisuutta ja moniaistisuutta korostava kuvataidetoiminnan muoto. Lapsilähtöinen työpajatoiminta tukee vauvan ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta. Työpajat etenevät värien tarkastelusta ja erilaisten materiaalien tunnustelusta itse tuotettuun jälkeen. Työpajat perustuvat turvalliseen ympäristöön ja turvallisiin materiaaleihin."
Vielä lyhyemmin: Sotketaan soseilla.

Pientä ihmettelyä, saako tällä oikeasti SOTKEA?

Taiteen tuottaminen on vakavaa puuhaa.

Tadaaaa!

Eiliesen horrorpäivän jälkeen tuntui energiaa taas löytyvän ja kotona tartuin imurinvarteen ja pesin vessan ja luuttusin keittiön ruualla kuorrutetun lattian. Lopulta päädyin hinkkamaan karkealla sienellä keittiön PATTERIA. Taitaa sittenkin olla se aika kuukaudesta. Kunhulluusiskee.

Iltapäivällä kurvasin autoni jälleen Huuman parkkiin ja voi jumalaare niitä autoja oli PALJON! Tutkailin Huuman sivuja niin sielläpäs olikin Tsemppari-ilta ja myös ihania pikku balleriinoja pelmahti  aula täyteen, olisko ollut Happy Kidsit? Ihanaa vilskettä ja vilinää! Huuma saa kyllä kaikenikäiset ja -kokoiset liikkelle, ihan mahtavaa! Mun täytyy sanoa, että vaikka oon ollut jäsenenä jo kohta, mitä, 4 vuotta? kannatuspohjalla, niin pitkään oon elänyt siinä uskossa että siellä ollaan hyvin "sisäpiiriläisiä". No, vaikeaahan  sinne "piiriin" on eksyäkään jos EI KÄY koko puljussa! :D Se on ollut osa mun lusmuilu-suunnitelmaa, kehitellä salaliittoteoriota? Etten vahingossakaan kävis liian usein! Ja nyt. Sinne on niin kiva ja helppo mennä. Toki tän haasteen myötä meistä pidetään extra hyvää huolta, mutta niinäkin päivinä kun itse raahaan oman peffani suorittamaan salitreeniä, on apu ja tuki koko ajan lähellä. Tarkoitti se sitten valokuvausapua tai asennon korjausta liikkeeseen. Ja voin vannoa että se koskee ihan jokaista treenaajaa. 
No menipä taas jorinaksi! Kurvasin siis Huumalle kun oli aika päästä nauttimaan Hypoxikuplista ja Pauliinan seurasta. Ihana oma hetki itselle ja omille ajatuksille. Jotka tietenkin jaan Pauliinan kanssa. Kolme viikkoa on mennyt todella nopeasti. Puoliväli on taitettu ja loppu siintää vielä kaukana..mutta sit kuitenkin jo niin lähellä. Treenit sujuu ja tiedän jo nyt että tulen olemaan ylpeä tuloksista, mitä ikinä ne näyttävätkään. Tiedän itse että annan kaikkeni ihan jokaisella osa-alueella. Ja vaikka haaste loppuukin, se on mulle vasta uusi alku. :)
Eilinen vire-romahdus on nyt historiaa ja mahtavaa miten monta tsemppiviestiä sain! Kiitos <3 
Huomenna tiedossa ryhmärääkkitreeni . Nyt unta kupoliin, huomenna ei auta haukotella.. ;)

 MasterChef , Minä ja Rahka.
Bittersweet.

Näihin kuviin ja tunnelmiin. Öitä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti