sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Pullaa, polleja ja pohdiskelua

Moi!

Eilen pidin vapaapäivän kaikesta liikuntaan ja haasteeseen liittyvästä. Aamulla ajeltiin Karhulan torille hakemaan possot ja siitä sitten mun rakkaan ystäväni ja tyttäreni kummin, Annan luo aamupäiväkahville. Huom. itselleni en ostanut possoa! Sieltä sitten ajelimme Katajasuolle tyttäreni ratsastustunnille ja sitten kotiin. Iltapäivä meni ihan kotosalla ja illansuussa tuli anoppi lapsia vahtimaan ja me lähdettiin Rikun kanssa meidän ystävien tykö Putous-kisakatsomoon. Tiedossa oli hyvää ruokaa, saunomista , Putous-finaali ja tietysti rakkaita ystäviä läheltä ja kaukaa <3 Ihanaa! On hämmentävää, kun näkee tyypit pitkästä aikaa ja saan kommentteja muuttuneesta ulkomuodostani. Koska sama tyyppi sitä joka päivä kotona peiliin katsoo, ei sitä muutosta itse näe. Vaikka sen tiedostaa, koska housut putoo jalasta, eikä mitkään vaatteet kiristä tai purista.
Teki niiin hyvää olla omien rakkaiden ystävien seurassa ja jutella kaikesta maan ja taivaan välillä. Saada hetki etäisyyttä hektiseen arkeen ja haasteen pyöritykseen. Syötiin tortilloja ja dippailtiin vihanneksia. Ihanasti oli ajateltu myös mun ruokavaliota ja pöydästä puuttui perinteiset sipsi-ja karkkilaarit :)

Hämäriä tyyppejä <3

Nää viisi viikkoa on ollut aikamoista tehosuorittamista. Tänään kävin aamulla tekemässä salitreenin ja siinä jonkun 30s tauon aikana toljotin vaan peiliin ja katsoin itseäni. Mulla oli jotenkin sellainen tunne että kuka hitto tuolta peilistä oikein katsoo takaisin? Posket punaisena, hikikarpalot otsalla, ilme vakavana. Olenko minä siinä, onko minusta tullut tällainen? Onko tämä nyt sitä mitä minä haluan tehdä ja olenko minä nyt onnellisempi?
Kyllä se minä olen. Olen ylpeä itsestäni, koska olen ylittänyt itseni viiden viimeisen viikon aikana useammin kuin varmaan koskaan elämässäni. MINÄ pystyn tähän. Multa löytyi valtava tahdonvoima jostain syövereistä ja mulle tuli kauhea halu näyttää kaikille että minä tulen onnistumaan tässä. Olen raahannut laiskan ahterini 3 kertaa viikossa itsenäisen salitreenin pariin ja lisäksi ryhmätreeneihin ja Hypoxiin ja ravintovalmennukseen. Ja minusta on tullut reipas! :) Minulla on lihaksia, minun taikinavatsani on kutistunut, minä juoksen ryhdikkäämmin. Olen syönyt viiden viikon aikana hyvin ja ennenkaikkea terveellisesti. Tästä on hyvä ja helppo jatkaa. En suostu enää palaamaan vanhoihin kaavoihin, en keksi enää tekosyitä miksi en lähtisi salille tai lenkille enkä perustele itselleni miksi tänään(kin)n olisin ansainnut "jotain hyvää".


Tänään siis suuntasin heti aamupuuron jälkeen Huumalle. Salilla oli hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Alkulämpöä juoksumatolla. Alussa tuntui että jalat ei millään lämpene mut sit uppouduin Muumilaakson tarinoihin telkkarista ja yhtäkkiä oli vartti jolkoteltu. Hyvät musat korvilla niin johan taas kulki!Mun yks ihan lempparibiisi on :https://www.youtube.com/watch?v=1y6smkh6c-0


Tää ku tulee ni tekee mieli vetää "Gangsta Cardiot"! :D
Salirimpuilut sujui ihan hyvin, on hitoksee rankkaa nyt kun teen pidempiä sarjoja mut näinhän sen kuuluukin mennä. Avustettu leuanveto, mun vihollinen nro 1 on nyt työn alla. Nyt teen ekan sarjan 50kg "kevennyksellä", tokan sarjan 10ekaa 50kg, sit mie romahan ja laitan 57kg kevennyksen lopuille viidelle ja vimpon sarjan rimpuilen sillä 57kg kevennyksellä. Hiljaa hyvä tulee, mut toi on niiiiiiiin rankkaa!!Kiitos kivalle tytölle joka nappasi muutaman kuvan :)





Pikkuhiljaa kiirehtien, niinku meiän Haastelainen Veikko sanoo :)
Loppuun vatsarääkit ja Fustra-rullailut ja sitten kotiin nopsaan suihkuun ja siitä mun rakkaille isovahemmille perinteisesti laskiaisrokalle <3 Miä aina havahdun siihen etten ottanut mun ateriasta kuvaa, kun oon jo syönyt sen. Mutta tässä teille kattilan pohjaa. Joo, en syönyt koko kattilallista, maltillisesti yhden lautasellisen vaan. Ja koska skippasin eilen mun karkkipäivän, soin itselleni yhden Suukon ja laskiaispullan, omnomnom!!!!!!!







Mummolasta kurvattiin kotiin tuomaan pienin päiväunille ja isot lähti vielä katsastamaan Sapokan laskiaistapahtuman. Käytin tämän ajan pötköttelyyn itsekin <3 Sitten olikin jo aika taas vetästä ratsastuskamppeet ylle ja kohti Hurukselaa. Olin jännittänyt KOKO päivän, että tänään laukataan. Mutta eipäs laukattukkaan kun kenttä oli taas ehtinyt jäätyä. Thank God  Sain ratsukseni taas ihanan Jollen! Ja kuulin että pirteä pikku poni onkin puolisokea, voi toista. Mutta eipä sitä kyllä huomaa, virtaa riittää kuin pienessä kylässä :) ja hikihän siinä tuli ravatessa! Tehokasta!



Ollaa Riikankaa niin taitavii et mennää vaik silmät kii.. ;)



Siinäpä oli meikäläisen viikonloppu osimoilleen! Ihana viikonloppu kaikkinensa. Miä oon kyl Onnentyttö <3
Ens viikolla salitreeniä, Tean treffausta ruokavalmennuksen merkeissä ja ryhmätreenit. Viimeinen haasteviikko alkakoon! Huomenna aukeaa Huuman nettisivuilla äänestys, jossa voit antaa joka päivä äänesi mielestäsi parhaiten suoriutuneelle haastelaiselle 14.3 asti :) laitan linkin blogiin, kunhan äänestys on avattu!

Moikka moi! 

Tähän loppuun vielä kaikkien aikojen onnistunein SALISELFIE:

TA-DAAAAAA!!!!!


4 kommenttia:

  1. Miä kirjotin jo yhen kommentin, mut tää kakka hukkas sen!

    Nii, sitähän miä vaan, että mitäs myö ollaa taas teiän persiissä kii? :D ja että ollaan myö tosiaan ihan pirun taitavia, kun ei silmiä tartte ees auki pitää!

    Ihanaa pohdiskelua tämä postaus. Vaikka siä ootki nykyään lihaksikkaampi (mikä näkyy myös noista leuanvetokuvista, HYVÄ SIÄ!), niin oot silti siä <3 Et oo muuttunu sisältä mikskään, vaan oot edelleen ihana ja rakas Mia. Ja siun pitääkin olla ylpeä saavutuksistasi! Tää on hieno elämän muutos. Terveys eikä hyvinvoiva kroppa oo koskaan paha asia! Jes!

    VastaaPoista
  2. Ai nii ja toi viimenen kuva oli paras! Lisää semmosia :D

    VastaaPoista
  3. Riikka <3 Kiitos. Taas piti vähä vetistellä :')

    VastaaPoista